Kuhmoisten ja Padasjoen seurakuntien historiaa

 

Kuhmoisten ja Padasjoen seurakunnat liittyivät Hollolan seurakuntaan 1.1.2017 Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakuntana. Sitä ennen ne toimivat monta vuosisataa itsenäisinä seurakuntina.

Padasjoen seurakunnan juuret ulottuvat keskiajalle

Kristinuskon tultua Hämeeseen 1200-luvulla kuului Padasjoki aluksi Hollolan kirkkopitäjään. Hieman ennen 1400-luvun puoliväliä Sysmän seurakunta irtaantui Hollolasta itsenäiseksi seurakunnaksi ja tällöin Padasjoesta tuli Sysmän kappeliseurakunta.

Padasjoen seurakunnan itsenäinen historia alkaa viimeistään vuodesta 1497, jolloin Hollolan pappeinkokouksen pöytäkirjoissa mainitaan Padasjoen kirkkoherrana Henric. Viimeistään tällöin Padasjoki irtaantui Sysmän seurakunnasta. Pohjoinen naapuripitäjä Kuhmoinen jäi vielä osaksi Padasjoen seurakuntaa. Kuhmoinen erosikin Padasjoen seurakunnasta 1639, mutta liittyi uudelleen seurakuntaan vuonna 1741. Kuhmoisten seurakunta itsenäistyi lopulta vuonna 1860.

Padasjoen nykyinen kirkko on neljäs tällä paikalla. Tätä ennen paikalla oli puinen kirkko, jonka kiviseinäinen sakasti toimi pienoiskirkkona jo 1400-luvun puolivälissä. Padasjoen ensimmäinen kirkko on sijainnut Nyystölässä nuijasodan (1597) muistomerkin mäellä. Seuraava kirkko rakennettiinkin jo nykyiselle kirkonmäelle.

Padasjoen seurakunnan vanha keskiaikainen veistos on nykyisin nähtävissä Suomen kansallismuseossa.

 

Kuhmoisten kirkkohistoriaa

Kuhmoinen on ollut jo keskiaikana oma kokonaisuutensa. Kun Hollolan laajaa kirkkopiiriä ruvettiin jakamaan, Kuhmoinen liitettiin ensin Sysmään ja sitten vuonna 1541 Padasjokeen.  Vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa, joka jälleen 1740-luvulla liitettiin Padasjoen kappeliseurakunnaksi ja lopullisesti itsenäistyi vuonna 1860. Tämä toteutui vuonna 1871.
 
Kuhmoisissa kerrotaan olleen kirkon jo 1500-luvulla, toinen kirkko valmistui 1682 ja se purettiin tämän nykyisen kirkon rakennustöiden yhteydessä.
 
Vuonna 1786  Mikonpäivänä vihittiin käyttöönsä tämä nykyinen kirkonrakentaja Matti Åkerblomin suunnittelema puukirkko. Kirkko on kokenut useita korjaustöitä 1884-85 (Alfred Cavén), 1932-33 (Kauno S. Kallio)  ja 1985-86 (Olli Kuusi). Kirkon pinta-ala on 797 neliötä ja istumapaikkoja on n. 800. Kirkon ensimmäiset urut olivat B.A Thulén vuodelta 1886. Nykyiset urut ovat urkurakentamo Erolan vuodelta 1986. Uruissa on 35 äänikertaa sekä mekaaninen koneisto ja hallinta. Urkujen julkisivu B.A. Thulén vuodelta 1886.
Alttaritaulu  vuodelta 1860 B.A Godenhjelm: "Maria ja Magdalena ristin juurella".

Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1786 ja muutettu myöhemmissä korjauksissa. Kirkonkellot ovat vuodelta 1895.

Sankarihautausmaalla (edellisen kirkon paikalla) olevan muistomerkin on suunnitellut Bertel Strömmer ja muistomerkin reliefin on suunnitellut Carl Wilhelms.
Kirkonmäellä olevan Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin on suunnitellut Kirsti Liimatainen.
Kellotapulin takana olevan 1918 patsaassa olevat reliefin on suunnitellut Yrjö Liipola.

Papinsaaren hautausmaalla on vuosina 1965-66 rakennettu siunauskappeli, jonka on suunnitellut Olli Kuusi. Kappeli on vihitty myös kirkoksi. Pinta-ala on 450 neliömetriä. Urut ovat Kangasalan Urkutehtaan vuodelta 1966, mekaaniset, 10 äänikertaa. Lasimaalaus on Jaakko Somersalon.