Hollolan Pyhän Marian kirkko
Hollolan kirkko on monelle paikkakuntalaiselle se kaikkein rakkain ja hienoin kirkko. Kirkko on palvellut alueen seurakuntalaisia jumalanpalvelustilana ja elämän eri käännekohdissa jo lukuisien sukupolvien ajan.
Yleisemmin katsottuna Pyhälle Marialle omistettu kirkko on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetusta kivikirkosta.
Vesijärven rannalla, Kapatuosia-linnavuoren kupeessa sijaitseva Hollolan kirkko on ollut koko olemassa olonsa ajan jo 1200-luvulla perustetun Päijät-Hämeen emäseurakunnan keskus.
Kirkon rakentamisen ajankohta
Kirkon rakentamisesta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. FT Markus Hiekkasen tuoreen ajoitusarvion mukaan nykyinen, puukirkkokauden Hollolassa päättänyt kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa 1495—1510 välisenä aikana - sakaristo noin v. 1495, kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen.
Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480—1560 välisenä aikana.
Suurimpia keskiaikaisia kirkkojamme
Hollolan kirkko on kolmanneksi suurin keskiaikainen seurakuntakirkkomme. Vain Mynämäen ja Lohjan kirkot ovat samalla kirkkohierarkisella tasolla sitä kookkaampia. Kirkon kaksilaivainen runkohuone on suorakaiteen muotoinen. Sen pituus on 41 m ja leveys 17 m.
Kattavia tähtiholveja on kymmenen. Koko holvisto lepää seinien ja ainoastaan neljän kannattavan pilarin varassa. Kirkon seinien paksuus on maanpinnassa 240 cm.
Kaikuja katoliselta ajalta
Kirkkoon tulija kohtaakin paljon muistoja aina kirkon katoliselta ajalta saakka. Heti saapuessa massiiviset ovet ovat hienoja näytteitä keskiaikaisesta kaiverrus- ja taontatyöstä. Kirkossa on ollut vain melko harvoja yksinkertaisia seinämaalauksia, mutta Uuden testamentin henkilöitä ja esikuvallisia pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia on säilynyt 24. Veistoksista valtaosa on 1400-luvulta. Kirkon eteläseinällä on säilynyt seinään muurattu ulkoalttari. Asehuoneen ulko-oven yläpuolella on puuluukun takana nk. ulkosaarnatuoli. Kivikirkkoa edeltäneestä puukirkosta on siirretty joitakin esineitä uuteen kivikirkkoon.
Hollolan kirkon korkeat päädyt tiilestä muurattuine koristekenttineen kuuluvat myöhäiskeskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurimme huomattaviin muistomerkkeihin. Erityisen rikkaasti koristeltu on kirkon länsipääty. Kirkon puinen kattorakennelma ei ole alkuperäinen. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puinen kattorakennelma paloi vuonna 1642. Eteläseinän ikkuna-aukkoja on suurennettu valon määrän lisäämiseksi vuonna 1894.
Uskonpuhdistus - 1600-luvun muutoksia
Uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaiset uudistukset muuttivat sisustusta vasta 1650-luvulta alkaen luterilaiseen suuntaan. Kirkkosaliin asennettiin penkit sanan kuulijoille. Turkulaisen puusepän Nils Bengtsonin veistämä ja myöhäisrenessanssia edustava saarnatuoli pystytettiin aluksi eteläseinälle. Se siirrettiin myöhemmin pohjoisseinälle. Alttaripöydän yläpuolelle asetettiin saksalaisen Christoph Schwarzin maalauksen pohjalta 1650-luvulla maalattu alttaritaulu.
Hollolan kirkko tänään
Alttarin viereisten ikkunoiden lasimaalaukset on maalannut vuonna 1929 Lennart Segerstråle.
Nykyisen asunsa kirkko sai 1930-luvun tutkimustyön ja professori Carolus Lindbergin restaurointisuunnitelman tuloksena. Niiden perusteella kirkko peruskorjattiin vuosina 1934 - 1935.
Myös vuosien 2004-2006 aikana suoritettiin mittava ehostus- ja konservointityö. Euroopan Unioni ja Etelä-Suomen lääninhallitus osallistuivat hankkeen rahoitukseen.
Nykyisin istumapaikkoja on noin 550. Urut ovat vuodelta 1994. Kirkko toimii edelleen Hollolan seurakunnan pääkirkkona, jossa jumalanpalveluksia pidetään joka pyhä. Se on samalla myös suosittu vihkikirkko ja nähtävyys.
Lisätietoa
> Kirkko on avoinna 2.5.-31.8. ma-pe klo 10-18 sekä talvisaikaan sunnuntaisin klo 11-16. Paikalla on opas. Sijainti: Rantatie 917, Hollola kk.
> Hollolan kirkon panoraamat
> Hollolan kirkon urut
> Seurakunnan historian pääpiirteet
> Hollolan kirkon vanhimmat messukasukat
Esitteitä
(saatavana myös Hollolan kirkosta tai kirkkoherranvirastosta á 2 €)
Kuvia kirkosta
![]()
Hollolan kirkon keskeisin veistos esittää Mariaa ja Jeesus-lasta. Oletetaan, että veistos on tehty Tukholmassa lyypekkiläisen mestarin ohjauksessa 1400-luvun loppupuolella. |
Sakariston oveen on kaiverrettu ikivanha uskonnollinen suojamerkki, koska sakaristossa säilytettiin pyhitettyjä aineita, leipää ja viiniä.
|
|
Alttaritaulu 1600-luvun loppupuolelta. Saksalaisen taiteilija Christoph Schwarzin maalauksen pohjalta tehty alttaritaulu. Taulun on lahjoitti kirkkoon Paimelan säteri Johan Wrangel ja hänen vaimonsa Helena Ekelöf.
|
|











