Uutiset
Tutkimus: Yhteydet erilaisiin uskonyhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta
Henkilökohtaiset kontaktit moniin uskonnollisiin yhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta kulttuurisiin ja etnisiin vähemmistöihin. Kontakteilla on myös taipumus vahvistaa uskonnon merkitystä yksilön elämässä. Uskonnollisesti vaihteleva elinympäristö tai lähinaapurusto sinällään ei kuitenkaan näytä vaikuttavan asenteisiin samalla tavoin.
Näihin tuloksiin päädyttiin kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa vertailtiin uskonnollisen monimuotoisuuden vaikutuksia kaupunki- ja maaseutuympäristöissä kulttuuri- ja uskontotaustaltaan toisistaan poikkeavissa Suomessa, Saksassa ja Sloveniassa.
Haastattelututkimuksissa ilmeni, että uskonnollinen moninaisuus oli suurinta Saksassa. Slovenia puolestaan oli uskonnollisesti yhtenäisin. Maahanmuutto oli maasta riippumatta tärkein tekijä uskonnollisen moninaistumisen taustalla.
Taustalla tieteellinen kiista
Tutkimusprojektin taustalla on tieteellinen keskustelu uskonnollisesta moninaisuudesta ja sen seurauksista. On pitkään ajateltu, että uskonnollinen moninaisuus johtaa maallistumiseen. Toisaalta jotkut tutkijat ovat olettaneet, että se johtaa uskonnon elinvoimaisuuden lisääntymiseen. “Uskontomarkkinoiden” on uskottu seuraavan samaa logiikkaa kuin taloudessa, jossa lisääntynyt tarjonta lisää myös kysyntää.
Tutkimuksessa havaittiin, että uskonnollinen moninaisuus ympäristön ominaisuutena ei vaikuttanut siihen, kuinka keskeinen asema uskonnolla oli ihmisten elämässä. Silti kävi ilmi, että henkilökohtaiset kontaktit uskonnolliseen moninaisuuteen lisäävät selkeästi uskonnon merkitystä.
Eri kulttuurien kohtaamiset vähentävät muukalaispelkoa
Toinen projektin päämääristä oli tutkia uskonnollisen moninaisuuden vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin asenteisiin. Eräs tutkituista asenteista koski maahanmuuttajiin kohdistuvia asenteita.
”Uskonnollinen moninaisuus ja maahanmuutto ovat Euroopassa usein läheisesti yhteydessä toisiinsa. Tästä syystä uskonnollisen monimuotoisuuden ja muukalaispelon välinen suhde on erityisen kiinnostava”, kertoo tutkimusprojektissa mukana ollut tutkija Kimmo Ketola.
Tutkimustulosten mukaan uskonnollisesti monimuotoinen ympäristö itsessään ei vaikuta muukalaispelkoon. Sen sijaan henkilökohtaiset kohtaamiset vieraiden uskontojen kanssa lisäävät suvaitsevaisuutta. Mitä enemmän tutkittavat raportoivat kohtaamisista, sitä vähemmän he ilmaisivat muukalaispelkoisia asenteita. Henkilökohtaiset kohtaamiset eri uskonnollisten perinteiden kanssa näyttävät vaikuttavan sekä uskonnollisuuteen että sosiaalisiin asenteisiin.
”Tämä voi tarkoittaa sitä, että uskonnollisen moninaisuuden vaikutukset ovat vasta ilmaantumassa Euroopassa. Todennäköistä on, että uskonnollisen ympäristön moninaisuus tulee lisäämään henkilökohtaisia kohtaamisia”, Ketola summaa.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 9 000 haastateltavaa. Kolmevuotista hanketta rahoitti eurooppalaisten tiedeakatemioiden NORFACE ERA-NET tutkimusohjelma. Suomen osalta tutkimusta oli toteuttamassa Kirkon tutkimuskeskus.