Seurakunnan alku: puukirkko rautakautiselle palvontapaikalle
Hämeenkosken keskiaikaisen kivikirkon raunion seudulla on ilmeisesti ollut asutusta jo viikinki- ja ristiretkiajalla. Kirkkopaikan kaivauksissa (1996-2003, Turun yliopisto) on löytynyt hautoja ja ristiretkiaikaisia/varhaiskeskiaikaisia esineitä. Osa haudoista on voinut kuulua puukirkon ympärille olleeseen kirkkomaahan, mutta paikalla, kirkosta itään on voinut olla myös varhaiskeskiaikainen kalmisto. Kirkonpaikan läheisyydessä on lähde, jonka on arveltu olleen pakanallinen, toisin sanoen rautakautinen palvontapaikka. Luultavasti lähteen kunnioitus on kuitenkin peräisin siitä, että lähteestä haettiin keskiajalla kirkollisissa toimituksissa käytetty pyhä vesi.
Juuret Hollolassa vai Lammilla?
Koska viimeaikaiset arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet hautoja löytyvän jopa 1200-luvun jälkipuoliskolta lähtien, onkin pohdittu, mihin seurakuntaan Hämeenkoski on tuolloin kuulunut. Lammin seurakunta itsenäistyi tiettävästi vasta 1300-luvulla. Onkin mahdollista, että Hämeenkoski on kuulunut 1200-1300-luvuilla Hollolan seurakuntaan, johon se kuuluu myös tänä päivänä.
Myöhäiskeskiajalla ja uudella ajalla Hämeenkoski on kuulunut joka tapauksessa seurakunnallisesti Lammin alaisuuteen. Kappelina Hämeenkoski mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540.
Pyhän Laurin kivikirkko - rakentaminen ja raunioituminen
Puukirkkojen kausi kesti Hämeenkoskella 1500-luvun alkupuolelle saakka, jolloin Kosken kirkonkylälle rakennettiin ensimmäinen kivikirkko. Myöhäiskeskiajan taloudellinen vaurastuminen heijastui myös syvälle Hämeeseen. Kosken kirkko omistettiin Laurentius pyhimykselle.
Rakennuksen ajoitus on historiallisten arvioiden ja tyylivertailujen varassa, ja niiden perusteella näyttää siltä, että kirkko rakennettiin vuosien 1510 ja 1560 välisenä aikana. Hämeenkoski kuului keskiajalla kuitenkin niihin köyhiin kirkkoihin, joihin Kustaa Vaasan säälimätön talousuudistus koski eniten. Kivikirkko hylättiin todennäköisesti hiukan ennen 1650-lukua -sen kuntoa luonnehdittiin jo 1590-luvulla heikoksi. Kivikirkko on siis ollut raunioina jo 350 vuotta. Sen raunioilla järjestetään (säävarauksella) Laurin kirkkovaellusten päätösjumalanpalvelukset.
Mitä kivikirkosta tiedetään?
Kivikirkon muinaisesta ulkonäöstä ja rakenteesta on vain niukkoja tietoja. Kirkon näkyvä pohja-ala on kahdeksansivuinen ja ulkomitoiltaan noin 27,3 X 15,2 metriä. Ikkunaaukkojen paikkoja ei näy, eikä holvaukseen viittaavia ruodetiiliä ole löytynyt. Onkin todennäköistä, että rakennustyö on rahapulassa jäänyt kesken eikä kirkon tiloja ole ehditty holvata tai kivista eteistä rakentaa. Päädyt ovat todennäköisesti olleet aumatut, kuten Rengossa. Kaivauksissa on selvitetty, että alun perin kirkkorakennuksen pohjakaavaksi on suunniteltu suorakaidetta, mutta jo perustusten rakentamisen jälkeen se muutettiin jostain syystä harvinaiseksi kahdeksankulmioksi. Sellaisia ei Suomesta tavata muualta kuin Rengosta.
Sakaristosta ja asehuoneesta on vain vähän tietoja. Kivistä eteistä ei ole koskaan rakennettu kirkon eteen. Viereen on ryhdytty rakentamaan pientä kivirakennusta, jonka perustuksen on kaivettu esiin. Ilmeisesti perustus on ollut sakariston ja kirkon paikka on myöhemmin jostain syystä vaihdettu.
.
Itsenäiseksi seurakunnaksi
Maalaiskuntien erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin 1870. Hämeenkosken nykyinen tiilestä muurattu kirkko valmistui samana vuonna 1870.
Takaisin Hollolan yhteyteen
Ympyrä sulkeutui 1.1.2007, jolloin Hämeenkosken seurakunta lakkasi olemasta itsenäinen seurakunta ja se liittyi Hollolan seurakuntaan. Jos arvio Hämeenkosken kuulumisesta sydänkeskiajalla Hollolaan pitää paikkansa, Hämeenkoski palasi tällöin takaisin vanhan emäseurakuntansa yhteyteen.
1.1.2017 myös Hämeenkosken kunta liittyi Hollolan kuntaan.