Hollolan seurakunta ennen ja nyt

Viidestä yhdeksi -lähihistoriateos

Lähihistoriateos julkaistiin vuodenvaihteessa 2022-2023 nimellä Viidestä yhdeksi. Se käsittelee Hollolan seurakunnan seurakuntaelämää vuosilta 2000-2022. Teos on luettavissa maksutta e-kirjana.

Vuonna 2023 julkaistiin myös Hollolan kirkon historiaa -videosarja Youtubessa.

Briefly in English

The Hollola Evangelical Lutheran Parish is the oldest parish in the Päijät-Häme region, with historical roots dating back to the late 13th century. Today, the Hollola Parish operates in the area of four municipalities and includes, in addition to the main parish of Hollola and its Vesikansa area, the chapel parishes of Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, and Padasjoki.

Within the Hollola Parish, there are, among other things, six churches and several parish homes and retreat centers / camp facilities. The over 500-year-old medieval stone church in the Hollola village is the oldest building in the area.

Sovituksenkirkko (The Church of Reconciliation), located in the Hollola municipal center, which was inaugurated in 2010, is one of the newest churches in Finland.

The parish has approximately 22,000 members. Timo Huttunen has served as the parish vicar since 2019.

Hollolan seurakunnan historia

Hollolan seurakunnan varhaisimmasta historiasta ei ole kirjallista lähdeaineistoa. Vanhin maininta Hollolan kirkkoherrasta on vuodelta 1328. Yleisesti kuitenkin katsotaan, että seurakunta on perustettu 1200-luvulla.

Puukirkkojen aikakausi

On todennäköistä, että nykyistä 500 vuotta vanhaa kivikirkkoa on edeltänyt ainakin 2-3 puukirkkoa. Niistä ensimmäiset ovat sijainneet todennäköisesti 1100-1300-luvuilla kahdeksan kilometriä nykyistä sijaintia etelämpänä, Salpausselän harjulla Porvoonjoen latvojen tuntumassa Untilan Kirkk'ailanmäellä.

Kirkk' ailanmäen (= Kirkkoaidanmäen. Nimi on Hollolan vanhaa murretta, jossa d-kirjaimet sanotaan l-kirjaimena) nimessä on säilynyt tieto Hollolan varhaiskeskiaikaisen puukirkon ja hautausmaan sijainnista. 1050-1300-luvulla käytössä olleesta kalmistosta on löydetty viime vuosisadan arkeologisissa kaivauksissa toistasataa hautaa.

Laajan alueen emäseurakunta

Alueellisesti Hollola oli keskiajalla laaja. Keskiajalla ja sitten uudella ajalla Hollolasta on erotettu runsaasti seurakuntia. Jo 1300-luvulla Hollolasta erotettiin todennäköisesti Lammi, 1400-luvulla Sysmä (käsittäen Joutsan, Hartolan, Padasjoen, Jämsän ja muinaisen Rautalammin), 1500-luvulla Iitti, 1600-luvulla Orimattila, 1800-luvulla Asikkala, Kärkölä ja Nastola ja viimeisenä 1916 Lahti. 

Hollolan nykyinen kirkonkylä eli Pappilan kylä on toiminut seurakunnan keskuksena keskiajalta aina 1900-luvulle saakka, jolloin kuntakeskusta alettiin rakentaa Salpakankaalle. Pappilat eli pappien virkatilat ovat sijainneet kirkon lähituntumassa ainakin 1500-luvulta lähtien. Kustaa Vaasan kamarikirjuri Jaakko Teitti mainitsee vuoden 1556 yöpymispaikkaluettelossa Ylisen Viipurin tien tuntumassa Hollolan pappilan (Hållula pr[äs]tegård).

Kivikirkon rakentamisajankohta

Nykyisen Hollolan kirkon rakentamisaika on ajoitettu tällä hetkellä vuosien 1495 ja 1510 väliin; sakaristo valmistui n. 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen.

Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480—1560 välisenä aikana.

Asiakirjalähteitä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon – tai sitä edeltäneiden puukirkkojen - rakentamisesta ei ole säilynyt. Kirkon paikan uskotaan siirretyn 1300-luvun lopulla vanhalta Kirkkoaidanmäeltä nykyiselle paikalle Hollolan kirkonkylään.

Syyt asiakirjalähteiden vähyyteen ovat yleiset. Hollolan seurakuntaa koskevat varhaisimmat asiakirjat tuhoutuivat isonvihan aikana yhdessä Viipurin tuomiokapitulin arkiston kanssa. Samoin kävi maahan kaivetulle Hollolan kirkonarkistolle. Näitä tuhoja täydensi vielä pappilan tulipalo vuonna 1756, jolloin pelastui vain yksi tilikirja.

Uskonpuhdistuksesta herätysliikkeisiin

Ennen uskonpuhdistusta Hollolan seurakunta kuului roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin.  Uskonpuhdistuksen toteutuessa 1500-luvulla suoritetun hiippakuntajaon mukana Hollolan seurakunta tuli kuulumaan Viipurin hiippakuntaan. Viipurin piispanistuin siirrettiin ensin Porvooseen ja myöhemmin Tampereelle.

Uskonpuhdistuksen mukana jumalanpalveluselämä muuttui ja sen mukana kirkon sisustus: ikkunoita suurennettiin ja kirkkoon saatiin penkit sekä saarnatuoli.

Merkittävä asia seurakunnassa oli ensimmäiste urkujen saaminen Hollolan kirkkoon vuonna 1869. Nykyisen sisäpuolen ilmeensä kirkko sai 1934-1935 restauraatiossa.

Muualla kirkon elämään paljon vaikuttaneet herätysliikkeet ovat vain vähän koskettaneet Hollolaa. Merkittävimpiä ovat olleet, kaikki maltillisessa muodossa, Itä-Uudenmaan herätys, jossa on vaikutteita rukoilevaisuudesta ja herännäisyydestä, sekä evankelisuus, lestadiolaisuus ja uuspietismi.

1900-luku - uutta toimintaa

Asutuksen muuttuessa 1960-luvulta lähtien tuli tarpeelliseksi hajauttaa ja kiinteyttää seurakunnan toimintaa. Vuonna 1975 valmistui Salpakankaalle seurakuntakeskus ja vuonna 1980 Vesikansaan seurakuntakoti, joissa molemmissa on kirkkosali ja erilaisia toimitiloja. Edellisessä oli myös kirkkoherranvirasto. Uusi seurakuntakeskus Sovituksenkirkko valmistui kuntakeskukseen vuoden 2010 alussa.

Suomalaisen lähetystyön alkuvaiheista asti Hollolan seurakunta on voimakkaasti tukenut lähetystyötä. 1980-luvulta lähtien seurakunta on toiminut yhteistyössä kaikkien kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kanssa.

Diakoniatyön löydettyä nykyisen toimintamuotonsa peruspiirteet Hollolan seurakunta on ollut siinä mukana lähes alusta lähtien. Tiedetään, että vuonna 1895 Hollolan pappilassa oli ensimmäisen kerran diakonissa kokeiluluontoisesti tavattavissa, mutta diakonaattiyhdistys palkkasi ensimmäisen diakonissan tehtävään vasta v. 1906. Diakonian ensimmäinen virka perustettiin seurakuntaan 1910-luvulla.

Jo ennen vuosisadan vaihdetta oli käynnistetty pyhäkoulutoimintaa 1840-luvulta lähtien, ja kirkkokuoro perustettiin vuonna 1891.
Uusimman ajan kehittyessä aloitettiin uusia toimintoja: ensimmäinen nuorisotyöntekijä palkattiin vuonna 1959, ja vuonna 1966 aloitettiin päiväkerhotoiminta. 

Vuonna 2007 Hollolan seurakunta palasi konkreettisesti emäseurakunnan asemaansa, kun Hämeenkoski liittyi Hollolaan kappalaisen johtamana kappeliseurakuntana.

Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat liittyivät Hollolan seurakuntaan 1.1.2017 Kärkölän kappeliseurakuntana ja Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakuntana. Kuhmoisten ja Padasjoen kappeliseurakunnat aloittivat omina erillisinä kappeliseurakuntina 1.1.2023.

Väestötiedot liitoshetkellä 31.12.2016

Hollolan, Kärkölän, Kuhmoisten ja Padasjoen seurakuntien jäsenmäärä oli 31.12.2016, eli seurakuntien yhdistymisen aattona, 25 830. 

Tarkemmin tilanne 31.12.2016:

Hollola 18 003

Kärkölä 3392

Kuhmoinen 1933

Padasjoki 2502.

Kuntien väkimäärä Hollolan seurakunnan toimialueella oli samaan aikaan 33.696 henkilöä, jolloin kirkkoon kuulumisprosentti oli 76,7%.

Työntekijöitä on 95.