Tulevaisuuden suuntaviivat seurakunnan kiinteistöille

14.12.2017 08.02

Velisjärven leirikeskuksen vanha pirtti.

Seurakunta luopuu huonokuntoisista tai vähän käytetyistä kiinteistöistä 3000 neliömetrin verran.

Hollolan kirkkovaltuusto hyväksyi tiistai-iltana kiinteistöstrategian, joka tähtää kiinteistökustannusten alentamiseen. Muun muassa kahdesta leirikeskuksesta luovutaan lähivuosina.

Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat liittyivät Hollolan seurakuntaan viime vuoden alussa, minkä seurauksena seurakunnan kokonaiskiinteistökanta kasvoi rajusti.  Yhdistyneen seurakunnan kaikkien rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 0,8 neliömetriä seurakuntalaista kohti, mikä on huomattavasti enemmän kuin muilla seurakunnilla keskimäärin. Määrä rasittaa taloutta.

Leijonanosa neliöistä syntyy kuudesta kirkosta ja viidestä leirikeskuksesta.

Strategian visio on, että seurakunnalla on tulevaisuudessa perustehtäväänsä varten sopiva määrä tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja terveellisiä toimitiloja, joiden käyttökulut ovat kohtuullisia.

Vision toteutumisen edistämiseksi seurakunta luopuu seurakunnan huonokuntoisista tai vähällä käytöllä olevista tiloista kaikkiaan 3000 neliömetrin verran vuoteen 2021 mennessä. Samalla on tarkoitus kehittää tilojen yhteiskäyttöä, jolloin käyttöaste saadaan paremmaksi sekä jatkaa kantaseurakunnassa toteutettua energiatalouden parantamista muun muassa maalämmöllä ja led-valaistuksella.

Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokon mukaan Hollolan kantaseurakunta on luopunut jo aikaisemmin ylimääräisistä kiinteistöistään ja maaomaisuudestaan Sovituksenkirkon rakentamisen rahoittamiseksi. Myös Kärkölässä ja Hämeenkoskella kiinteistöjen määrää on jo vähennetty, ja vuodenvaihteessa Hämeenkosken Leirimaja vuokrataan Minnesota-hoito oy:lle.

Seurakunnan pohjoisosassa osa Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunnan rakennuksista tulee tulevaisuudessa vaatimaan paljon tutkimuksia ja resursseja vaativaa kunnossapitoa, mutta vastapainona erityisesti talousmetsän määrä kasvoi Kuhmoisten ja Padasjoen liityttyä seurakuntaan moninkertaiseksi aiempaan nähden. Metsätalousmaata seurakunnalla on nykyisin 1783 hehtaaria. Samoin Kuhmoisissa on kaavoitettuja rantatontteja viisi ja Padasjoella kymmenen. Ne on mahdollista myydä.

Velisjärven ja Särsjärven leirikeskuksista luovutaan

Kiinteistöstrategiassa kaikki seurakunnan tilat ja rakennukset on jaettu neljään ryhmään, joiden perusteella rakennusten tulevaisuus määräytyy. Ensimmäisenä ovat pidettävät ja toisena kehitettävät tilat. Kolmantena ovat tilat ja rakennukset, joista luopumista tulee harkita ja vielä viimeisenä ovat tilat, joista voidaan luopua.

Kiinteistöpäällikkö Kokko kertoi kiertäneensä kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston ja kappelineuvostojen kokouksissa kuulemassa luottamushenkilöiden näkemyksiä rakennusten käyttötarpeista ja tärkeysjärjestyksistä. Ryhmittelyyn vaikutti myös käyttöaste, nykykunto sekä tilojen vuokratuotto. 

Kirkot ovat hyväkuntoisia ja pidettävien rakennusten listalla. Niiden kohteiden listalta, johon on kirjattu kiinteistöt, joista seurakunta on valmis luopumaan, löytyy Hollolan osalta kirkonkylän virkistysalue ja ns. uusi kirkkoherranpappila. Kärkölässä voitaisiin luopua kirkon varastorakennuksesta.

Vastaavasti Kuhmoisten alueella ei pidetty välttämättömänä, että kaksi kirkonkylän asuinkiinteistöä, Toritien seurakuntatoimiston vuokratila sekä Velisjärven kesäkäyttöinen leirikeskus palvelevat jatkossa seurakunnan toimintaa. Niin ikään Padasjoella oltaisiin valmiita luopumaan Särsjärven leirikeskuksesta, jolloin seurakunnan leirikäyttöön jäisivät nykyaikaisimmin varustellut Kärkölän Kalliopirtti ja Hollolan Parinpelto.

Velisjärvelle ei enää oteta tilavarauksia, mutta Särsjärven toiminta jatkuu normaalisti ainakin vuodelle 2019 saakka.

Vs. kirkkoherra Timo Huttusen mukaan strategia on periaatteellinen päätös. Rakennusten kuntotutkimusten tulokset voivat vielä muuttaa käytännön ratkaisuja.

Seurakuntaliitos kiristää taloutta

Kirkkovaltuusto hyväksyi jo aiemmin syksyllä henkilöstöstrategian, jonka mukaan taloutta sopeutetaan vähentämällä henkilöstökuluja vuosittain 50 000 – 100 000 euron verran. Tämä tapahtuu vähentämällä sijaisia ja kesätyöntekijöitä sekä pitämällä vuosilomat ensisijaisesti aina vapaina.

Vuoden 2017 tilinpäätöksen arvioidaan olevan noin 200 000 euroa ylijäämäinen johtuen joulukuussa saatavasta suuremmasta verotilityksestä. Seurakuntien verotilitysten jako-osuutta on tarkistettu vuoden 2017 osalta ja lopputulos on noin 3,5 prosenttia korkeampi kuin aiemmin oli määritelty. Tästä johtuen Hollolan seurakunta saa takautuvasti korotuksen mukaisen osuutensa joulukuussa.

Ensi vuoden tuloksen on arvioitu olevan vielä pari tuhatta euroa ylijäämäinen, mutta sitä seuraavien vuosien ennustetaan syövän kassaa 200 000 eurolla, jos sopeuttamistoimia ei toteuteta.

Kirkkovaltuuston varajäsen Pentti Lampi piti talouden ja jäsenmäärän kehityksen alavireisyyttä, raskasta kulurakennetta ja kiinteistömassaa haasteellisena yhtälönä ja kysyi, kuinka haasteista selvitään tulevaisuudessa.

Vs. talouspäällikkö Heikki Mertanen vastasi luottavansa siihen, että henkilökunta pääsee säästötavoitteisiin.

”Seurakunnalla on velan lisäksi myös sijoitusvarallisuutta, ja sen vuoksi talous on edelleen vahva”, muistutti pitkään taloudellisessa jaostossa toiminut Aimo Koskelo.

Hän kertoi olleensa kirkolliskokousedustajana päättämässä marraskuussa siitä, että kirkon keskusrahastomaksuja pienennetään paikallisseurakuntien eduksi 1.1.2018 alkaen, mikä tuo Hollolallekin arviolta 40 – 65 tuhannen euron vuosisäästön.

Myönteistä kehitystä on nähtävissä toisaalta myös yleisessä taloudellisessa tilanteessa sekä jäsenmäärässä, jonka lasku näyttää hidastuneen edellisvuodesta. Uudet kappeliseurakunnat ovat kuitenkin olleet pitkään muuttotappioalueita.

Juhana Säde

« Uutislistaukseen