Diakonian vapaaehtoistoiminta on käynnistynyt koronatauon jälkeen Hollolassa

Vapaaehtoistoimintaan ovat uudet tulokkaat lämpimästi tervetulleita. Koronatauko ei karsinut vapaaehtoisia kovinkaan kovalla kädellä, vaan esimerkiksi lähimmäispalvelun asiakkaisiin löytyi uusia yhteydenpitotapoja mm. puhelinsoittojen muodossa. Ulkoilu ei kaikkien kohdalla onnistunut, koska turvavälejä piti noudattaa ja lähimmäispalvelun asiakkaiden kanssa on totuttu olemaan kuitenkin lähekkäin mm. huonokuuloisuuden tai muun vajaakuntoisuuden vuoksi.

Lähimmäispalvelutoiminta on seurakunnan diakoniatyön organisoimaa. Työnohjauksellisia tapaamisia ei korona-aikana voitu järjestää kasvokkain, mutta virtuaalisesti saatiin olla melkein kasvokkain. Tämä on koonnut vapaaehtoisia ruudun ääreen joka kerralla niin runsaasti, että tämä yhteydenpito jää elämään myös jatkossa. Silloin tällöin toki tavataan oikeankin kahvikupposen äärellä.

Ilmoittautua voi taas myös lähimmäispalvelun asiakkaaksi. Korona-aikana ei uusia suhteita voitu käynnistää. Vapaaehtoistoimija on luotettava, vaitiolovelvollinen ja taustaorganisaation lähettämä ns. tavallinen ihminen, joka on sitoutunut tehtävään. Yhdessä mietitään mikä on asiakkaan tarve ja toive. Ulkoilu ja rupattelu ovat kaikkein toivotuimpia tapoja olla yhdessä. Vaikka suhde käynnistyy asiakkaan tarpeista käsin, se ajan myötä parhaimmillaan muovautuu varsin tärkeäksi ja molempia ilahduttavaksi ihmissuhteeksi. Yhdellä vapaaehtoisella on pääsääntöisesti vain yksi asiakas. Tässä toiminnassa kun määrä ei täydennä laatua. Diakoniatyöntekijä Pia Rantatupa vastaa lähimmäispalvelutoiminnasta Hollolan kantaseurakunnassa.

Kaksi tarinaa lähimmäispalvelutoiminnassa

Lehtikuvassa näkyy edellisestä Teams-tapaamisestamme yhteiskuva. Anneli Hörburger (vas. ylhäällä) ja Veijo Karvonen (alhaalla toinen oikealta) vastaavat muutamaan heille esitettyyn kysymykseen. Annelilla on tällä hetkellä kaksi eri-ikäistä naispuolista ystävää. Hän on toiminut pitkään myös saattolähimmäisenä, mutta toiminta on ollut koronan ajan tauolla. Veijon ystävä on tällä hetkellä iäkkäämpi mieshenkilö. Veijo itse on vielä mukana työelämässä.

1. Mikä sinulle antoi aikanaan sysäyksen tulla mukaan Hollolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistoimintaan?

Anneli: Jäin hyväkuntoisena eläkkeelle ja olin jo saanut hoitaa omia vanhempiani loppuun saakka. Minulla oli nyt aikaa. Ikäihmisten kanssa oleminen oli minulle valmiiksi tuttua. Otin itse yhteyttä diakoniatyöhön.

Veijo: Olen kuulunut seurakuntaan ja tuli kiinnostus Hollolan seurakunnan järjestämää vapaaehtoistoimintaa kohtaan, jossa ollaan ihmisten kanssa. Minulla oli lisäksi jo aiempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta muualta.

2. Mikä on ollut antoisinta?

Anneli: Keskustelut! Olen saanut itsellenikin monenlaista ajattelemisen aihetta ja virikkeitä. Ja tulee itsekin lähdettyä liikkeelle neljän seinän sisältä.

Veijo: Se kun saan tavata erilaisia ihmisiä ja kuulla elämäntarinoita. Ja toive voida auttaa ja tukea ihmistä hänen elämäntilanteessaan.

3. Mitä muuta lähimmäispalvelu voisi olla kuin perinteistä yksinäisen luona käymistä?

Anneli: Vaikkapa asiointiapua esim. pankkiin, lääkärille tai poliklinikalle eli kertaluonteista auttamista. Kaikilla ei ole omia läheisiä viemään asioille. Myös saattolähimmäisyys on hyvä esimerkki ja sitä jo on ollutkin eli kuolevan luona kiireetöntä viipymistä.

Veijo: Se voi olla mitä vaan. Käydä elokuvissa, konsertissa, urheilutapahtumassa, puiston penkillä tai vaikka läheisen haudalla. Mitä vain mikä tuo ihmiselle vaihtelua ja vie kodin seinien ulkopuolelle. Oman ja toisen jaksamisen ja mielikuvituksen rajoissa.

4. Miksi suosittelisit vapaaehtoistoimintaa muillekin?

Anneli: Se antaa niin paljon ja uutta ajattelemisen aihetta. Askel on kevyempi kotiin tullessa kuin lähtiessä.

Veijo: Toiminta ei vaadi niin paljoa kuin mitä se antaa. Auttaa ymmärtämään ihmisten ja itse elämän moninaisuuttaa. Ja vielä jos omasta panostuksesta on jollekin toiselle iloa ja apua, omalla persoonalla mukaan vaan. Itselle ei saa asettaa liian suuria vaatimuksia. Avoimella mielellä!

Diakonian vapaaehtoistoimijoita on myös Missiokammarilla

Missiokammarin toiminta Rakentajantiellä on niin ikään koronatauon jälkeen käynnistynyt. Uusia emäntiä, isäntiä ja myyjiä kaivataan entisten rinnalle. Tehtäviin opastetaan eikä kenenkään tarvitse hoitaa omaa vuoroa yksin. Päivittäisiä kävijöitä Missiokammarilla on kuitenkin useimmiten kymmeniä. Siellä toimii myös erilaisia säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä, joiden käynnistymisestä voi lukea esim. seurakunnan verkkosivuilta tai käydä kysymässä paikanpäältä. Kammari tarjoaa edullisia kahvilapalveluja oman diakoniatyön hyväksi ja mahdollisuuden ostaa yksilöllisiä käsitöitä lähetystyön hyväksi. Diakoniatyöntekijä Maaria Lumiaholta voi kysyä lisää Missiokammarin toiminnasta ja tarjoutua rohkeasti mukaan.

Vapaaehtoistoiminnassa riittävät tavallisen ihmisen taidot

Vielä tänä syksynä ei käynnistetä uusien vapaaehtoisten kurssia. Toimintoihin voi ilmoittautua suoraan ja haastattelussa käydään läpi omat kiinnostuksen kohteet ja muutenkin tutustutaan, jotta toiminta on uudelle tulijalle mahdollisimman oman kokoinen ja -näköinen. Halu antaa aikaansa ja lahjojaan toisten hyväksi on riittävä lähtökohta. Se on monelle myös tapa toimia kristittynä tässä ajassa. Siksi aidosti tavallisen ihmisen taidot toteuttavat toista ihmistä palvelevaa diakonianäkyä kaikkein parhaiten.