Hollolan seurakunta on saanut tuoretta ja arvokasta palautetta toiminnastaan vuoden 2026 alussa toteutetusta laajasta kyselytutkimuksesta. Taloustutkimus Oy toteutti ensimmäistä kertaa Hollolan seurakunnalle Seurakuntakokemus-tutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa seurakunnan tunnettuutta, mielikuvia ja toiminnan merkitystä koko seurakunnan alueella Kärkölästä Kuhmoisiin. 

Tutkimus toteutettiin tammi–helmikuussa 2026, ja siihen osallistui 212 Hollolan seurakunnan alueella asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä.  

Haastatelluista 75 prosenttia ilmoitti kuuluvansa kirkkoon ja 44 prosenttia vastaajista uskoo Jumalaan, kuten kristinusko opettaa. Vaikka noin kaksi kolmasosaa vastaajista ei harkitse kirkosta eroamista, runsas kolmannes kertoi pohtineensa asiaa joskus. 

Tutkimuksen kokonaiskuva on myönteinen: Hollolan seurakunnalla on vahva perusta, ja se nauttii luottamusta keskeisten tehtäviensä osalta.  

Valtaosa vastaajista kokee seurakunnan toiminnan tärkeäksi erityisesti elämän käännekohdissa, kuten juhlissa ja surun hetkissä. Myös seurakunnan tarjoama tuki, yhteisöllisyys ja hengellinen sisältö nähdään merkityksellisinä. 

Samalla tutkimus osoittaa selkeästi, missä on mahdollisuus vahvistaa vaikuttavuutta.  

Luottamus ja arvostus vertailuaineistoa korkeammalla 

Tutkimuksen mukaan Hollolan seurakunnan toimintaan ollaan melko tyytyväisiä. Kokonaistyytyväisyys sai arvosanaksi 7,71 asteikolla 0–10, mikä on hieman tutkimuksen yli 30 seurakunnan vertailuaineistoa myönteisempi tulos. Omalle elämäntilanteelleen vastaajat antoivat keskiarvosanaksi 8,03. 

Erityisesti perustoimintaa, kirkollisten toimitusten toteutusta, hautausmaiden ja kirkkojen hyvää hoitoa sekä juhlapyhien tapahtumien laatua voi pitää tutkimustuloksen valossa strategisina vahvuuksina. Myös elämänarvojen ja kristillisen uskon opetus saivat myönteisiä arvioita.  

Alueellisia eroja ja kehittämiskohteita 

Vaikka varsinaisia strategisia heikkouksia ei tutkimuksen mukaan ole kokonaistasolla, tutkimus osoittaa kehityskohteita ja alueellisia eroja. Niin sanottujen liitoskuntien (Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki) vastaajat katsovat selvästi muita useammin, että suhde seurakuntaan on heikentynyt liitosvuoden 2017 jälkeen. Kokonaistasolla 59 % kuitenkin kokee, ettei suhde ole muuttunut vuoden 2017 jälkeen.  

Erityisesti Padasjoella tyytymättömyys (arvosana 5,55) on selvästi keskimääräistä suurempaa, kun taas kaikkein tyytyväisimmät seurakuntalaiset löytyvät Hämeenkoskelta (arvosana 8,44). Molemmilta alueilta vastaajia oli hieman yli 20. 

Vastaajat toivoivat yleisesti, että seurakunta olisi aktiivisemmin esillä myös kirkon tilojen ulkopuolella. 

Viestintävälineistä seurakuntalaiset suosivat eniten paikallislehtiä, mainoslehtiä, verkkosivuja sekä neljäntenä Facebook-sivuja. Suurin osa seurakuntalaisista ei osannut sanoa, viestiikö seurakunta riittävän aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Vajaa neljännes oli kuitenkin sitä mieltä, että viestii. 

Katse tulevaan 

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää seurakunnan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä kehittää viestintää ja palveluita eri alueiden ja kohderyhmien tarpeet paremmin huomioiviksi. Lisäksi seurakunta haluaa lisätä näkyvyyttään arjessa ja kaventaa alueellisia eroja. 

Hollolan seurakunta kiittää lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita.  

Saatu palaute on tärkeä osa seurakunnan jatkuvaa kehittämistyötä ja auttaa rakentamaan entistä avoimempaa, saavutettavampaa ja merkityksellisempää toimintaa kaikille kuntalaisille.